2014/11/13


  1. 9 työvuoroa ja sitten paratiisiin.
  2. Viimeinen työvuoro on lauantai-sunnuntai vastaisena yönä 18-02 ja lento kohti Indonesiaa lähtee 08:05 aamulla heh.
  3. Fun fact: kalja ei taida enää sopia mulle ja se on aika surullista koska hyvää. Eilen join kolme, tänään yhden ja kummatkin kerrat saaneet vatsan solmuun ja suurelle sattumukselle. Karhu on silti hyvää.
  4. Musta on tullut vanha enkä jaksa enää valvoa. Nautin aikaisin nukkumaan menemisestä.
  5. Tunnen sisälläni hyvin suuria tunteita. Rakkautta ja raastavaa ikävää. #itkuäksypotkuraivari
  6. Metronomy on ihana ja Calvin Harrisin uusi levy on jees. Hurahdin myös osittain Vain elämää -hössötykseen.
  7. Note to self: olen kasvanut ja kehittynyt ihmisenä vuoden aikana rutkasti. Pitäydy muutoksessa ja kasva vielä lisää niin elämä on vieläkin kivempaa. Olen kiva.
  8. Paljastettakoon että hain sosionomiksi.
  9. Edellisestä julkaisusta huolimatta olen onnellinen $wagga.

2014/11/06

Henri Helsingissä: se karumpi totuus

Lyhykäisyydessään: mulla ei ole joka päiväisiä kavereita Helsingissä, duunini ei ole unelmaduunia, pimeys masentaa vielä lisää. Toisin sanoen masentaa. Yksin eläminen on kivaa enkä kadu kotoa pois muuttamista, mutta ei uusi kaupunki kuitenkaan yksin helppo ole. Kyllä mä toki tunnen ihmisiä ennen muuttoa ja muuton jälkeen (esim. töistä), mutta eipä mitään kunnon ihmissuhteita ole kuitenkaan syntynyt. Tiistaina oli pääsykokeet Metropoliaan ja toivottavasti pääsen kouluun. Elämäni on kaivannut muutosta jo puolentoista kuukauden ajan ja puoli kuukautta siihen ainakin menee, että tiedän edes jollain tavalla mikä uusi suunta on. Oli miten oli Henri haluaa aloittaa vuoden 2015 täysin uudella tavalla ja sen Henri aikookin tehdä. Onneksi myös sen puolen kuukauden päässä häämöttää paratiisi Bali ja ihana ihminen.

Mikä sitten mättää? Ihmisiin on yllättävän vaikea tutustua. Jos olisi koulussa näkisi päivittäin niitä täysin samoja ihmisiä ja välttämättäkin tulisi luotua suhteita. Purilaisen pyörittämisessä toki ollaan tekemisissä työkavereiden kanssa, mutta on sekin itsenäistä puuhaa loppupeleissä. Olit salissa niin olet yksin, olit kassalla niin olet yksin, olit keittiössä niin mitä luultavammin olet silloinkin yksin. Työkaverit, esimiehet ja asiakkaat ympäröi sua kyllä, mutta kenenkään kanssa et ole kunnolla vaan tekemisissä. Asiakkaille myyt burgereita, esimiehiltä pyydät apua ja työkavereiden kanssa et kerkeä rupatella muusta kuin "laita ranskalaisia, onks sulla kynää, tuleeks tähän suolakurkkuja" koska asiakkaiden tyydyttäminen on tärkeintä. Kaikki on vaan pintapuolista pulinaa. Lukiossa en kauheesti tykännyt ryhmätöistä, mutta nyt jopa kaipaisin niitä. Kiitos lukion on uskallusta höpöttää tuntemattomien ihmisten kanssa eikä tutustumisessa olisi ongelmaa, mutta kun ei ole paikkoja missä tutustua. Baarit ei kiinnosta (varsinkaan yksin koska tulee vaan pahamieli) ja aika kapealla katseella pystyy katsomaan paikkoja missä tutustuisi ihmisiin. Mihin jäi yliopisto ja avoin? Aloitin kyllä maantieteen opinnot avoimessa, mutta aivan liian itsenäistä (lue: yksinäistä). Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa, joten jotain sellaista mulle jooko. Tykkään olla sosiaalinen ja puhua, mutta en yksikseni kotona tai että ainoa sosialisuuteni päivän aikana kiteytyy kysymyksiin "haluaisitko sinne hampparin väliin juustoa, se maksais 40 senttiä lisää. Syötkö täällä?"

Nyt: äiti oli viikonpäivät Helsingissä mun luona ja lähti tänään ja tänään on sit taas ryvetty yksinäisyydessä. Väsyttää ja kohta nukkumaan koska aamukuudelta kutsuu työt, mutta elämä masentaa tällä hetkellä kyllä. Ehkä ei huomenna enää niin, mutta tänään ei mennä niin iloisin mielin sänkyyn.

2014/10/17

{24.06.2014} /selfieitä on edelleenkin otettu (okei oon saattanu olla jotkut päivät vaan luuseri ja unohtaa shame on me) ja niitä mielelläni aionkin postata, hommaa vaan vaikeuttaa hieman oman läppärin työkyvyttömyys langattoman verkon kanssa ja puhelimella bloggaus on säätöö mutta trying to do sth about it/

 "This “love” that these middle school children claim to be feeling is really an infatuation. It’s the first time a person of the opposite gender, without any familial relation, really showed any interest in them and that’s very exciting. However, to put the label of ” in love” on these puberty-ridden rugrats is just incorrect."  (suom. Yläasteikäisten nuorien ilmaisema "rakkaus" on oikeasti vain ihastumista. Se on ensimmäinen kerta, kun vastakkainen sukupuoli (tai samaa sukupuolta oleva, mistä tai kestä kuka ikinä nyt onkaan kiinnostunut imo) ilman sukulaisyhteyttä osoittaa minkäänlaista kiinnostusta ja se on tosi jännää. Kuitenkin, näiden murrosiän hurmoksessa olevien nuorten ilmaisu "olla rakastunut/rakastaa" on vain epäkorrektia.)
 - Katie Wilhelm (Thougt Catalog)
Suomennoksen sisällä suluissa oleva kohta on oma näkemys eikä quotetatun kirjoittajan (ja suomennos siksi koska tiedän ettei kaikki haltsaa kieliä, ei meitsikään joskus.) Kuitenkin, en voi sanoa muuta kuin: niinpä, niinpä. Sosiaalisessa mediassa on tullut törmättyä varhaisesta nuoruudesta lähtien ihan tähän päivään saakka kyseiseen ilmiöön. Instagram ja muut somet on täynnä nuorten pariskuntien rakkaudentunnustuksia, ennen niitä täynnä olivat Galtsu ja ii2:nen. Toki Facebook on myös täyttynyt jos minkäkin moisista kuukausi- ja vuosipäivä ihkutuksista, mutta nykyään jääneet hyvinkin vähälle omassa feedissä syystä, että tämän kaltaisia ihmisiä ei kaverilistalta vaan enää löydy. Myönnän itsekin olleeni enemmän tai vähemmän young and foolish tämä rakkausasian kanssa, mutta eipä tuota faktaa ihastuneena olemisen ja rakastuneena olemisen välillä ehkä sillon vain ole tajunnut. Se on totta, että ensin ollaan ihan tajuttoman lääpällään toiseen mikä koetaan suureksi ihastumiseksi. Sitten jos ihastuminen saa vastakaikua ja edetään seurustelemaan ja opitaan tuntemaan toista lisää ja lisää niin se on kovin ihanaa ja tykätään siitä toisesta vielä enemmän ja sitten koetaan että ollaan rakastuneita siihen toiseen.

"Rakkaus. Kaikki eivät tiedä mitä se on, mutta sen kokeneena voin sanoa, että se on jotain aivan liian mahtavaa. Kaikki eleet, katseet, teot, tunteet. Ai että mitä elämää. Do you ever feel like you love someone so much that you want to be with him all the time? I do, just right now."

2010. Henrin blogi. Päälle 3 viikon tuntemisen jälkeen luulin olevani rakastunut. Heh eh eh e h. Nyt kun järkevänä olentona ajattelen, niin puppua puppua. Toki luulin olevani silloin kovinkin järkevä ja viisas ihminen, mutta kyllä se niin on, että koko ajan sitä kasvetaan eikä kuolemisen saapuessa olla vieläkään ehkä niin kovin viisaita, vaikka siltä saattaa ehkä tuntuakin. Tai sitten ei, vaan tajuaa elämän järjettömyyden ja ihmisten rajallisuuden. Kuka loppupeleissä on viisas ja järkevä ja mahtava kaikessa? No eipä vissiin kukaan.

Katie Wilhelm ilmaisee kirjoituksessan hyvin sen, että ihmisiä voi rakastaa mutta on eri asia olla rakastunut johonkin ihmiseen. Kyllä mäkin rakastan mun ystäviä ja perhettä, mutta en kuitenkaan heihin ole rakastunut. Hiustakin hienompi ero näin ilmaisullisesti, sisällöllisesti sitten vähän suurempi.

No rakkaus on jotenkin tosi oma lukunsa ja että mitä siihen oikeesti sit kuuluu? Ihmiset välittää toisistaan, joistain enemmän ja joistain vähemmän, viihtyy toistensa kanssa, olemus miellyttää, molempien mielet on kuin yksi mieli koska samoja mieltymyksiä ja semmoi. Kuitenkin molemmat yksilöitä. Itse en kuitenkaan allekirjoittais kohtaa, että toisesta opitaan pitämään ainakaan nykyajassa enää. :-D toki tämä on joidenkin ihmisten kohdalla varmasti pätee ja on pätenyt aikaisimpina vuosituhansina paljon enemmän, mutta nykyajassa imo aidossa yhteydessä kaks ihmistä klikkaa heti yks yhteen. Ei se tarkota että heti ollaan jossain niin kutsutun rakkauden maailmassa, mutta jos kaks ihmistä klikkaa vaan tosi hyvin niin pidemmän päälle suhde heidän välillä kasvaa suuremmaksi, mutta tiiviimmäks. Sellai. #selitys. Näin sanoi yks viisas ystäväni.

{17.10.2014}

Henristä tämän oppitunnin jälkeen on selvinnyt, että tykkään selittää itsestäänselvyyksiä. Tai eihän mikään oo itsestäänselvyys periaatteessa, mutta kuitenkin. Vaikka näin melkein 4 kuukautta myöhemmin koen kasvaneeni ihmisenä taas aikalailla, niin en koe silti tämän asian tiimoilta oikeastaan muuttuneeni. Mitään ei tarvinnut editoida tai deletoida kesäkuun versiosta, vaan se on ihan sellasena kuin sen silloin olen tähän ajatusoksentanut. Olen mä tässä elämässä rakastanut ja tullut rakastetuksi. Sillon elämä on kovin loistavaa kun sellasta saa kokea. Nytkin on aika loistavaa.

*mun piti myös joskus lisätä tähän tekstiin kappaleita biiseistä jotka käsittelee rakkautta mutta oon liian väsynyt siihen ja vaikka en oo mikään rakkauden lähettiläs niin ehkä joskus sitten niistä biiseistä vaan, niin kritiikkiä ja kivojakin juttuja*
Hellät tunteet ja hellurei it's time for Henri-diary! Lopetin selfieiden joka päiväisen ottamisen jossain vaiheessa kesää (tarkemmin kai heinäkuun puolessa välissä) sillä elämä oli täynnä murrosta ja vesilintua ja mukkelismakkelista. Sitä se on ollut enemmän tai vähemmän koko ajan. Ehkä jatkan joskus pärstäni vuosiseikkailua, mutta se on ehkä joskus. Listat on terapeuttista puuhaa ja kaljakin on halvempaa kuin terapia, joten kronologisesti pikakelaten melkeinpä viime puolivuotinen:

kesäkuu

  • alkukesä oli tosi huippua
  • viikko yksin Budapestissa oli jees ja ei niin jees eli toisin sanoen kokemus
  • Valtteri-festival oli jees
  • lässytinlussutin
  • loppukuussa ei ollut enää kivaa

heinäkuu

  • Ruisrock kaksituhattaneljätoista!
  • elämäni iloisuus katosi ja olin aika todella hukassa
  • kaikki valinnat ei olleet kovinkaan järkeviä ja ihmissuhteet erittäin sekasorrossa
  • päätös vaihtaa maisemaa
  • ensimmäinen asuntonäyttö Helsingissä

elokuu

  • muutto Helsinkiin 05.08.2014.
  • aika kiva Flöÿ
  • työt burgerivaltakunnassa alkoi
  • ihmissuhteet vieläkin enemmän tai vähemmän sekaisin aika ajoin
  • Evan ja Manun levyjulkkarit oli tosi kivaa

syyskuu

  • olin sekaisin ja sekoilin
  • töissä töissä töissä
  • pelkäsin että kuolen kun ajan jonkun hirven päälle ja sain elämäni ensimmäiset sakot
  • elämänsuuntani hukkui ja en tiiä mitä elämältä haluan
  • elämä itketti

lokakuu

  • hullunkurisia fiiliksiä ja tunteiden vuoristorataa
  • tajunnut kuinka paljon kasvanut tänä vuonna ja tämän vuoden keväästä/kesästä
  • vieläkin hukassa elämässäni
  • olen onnellinen
  • in love in love in love

Viimeiseen viitaten mulla on kesäkuulta (kyllä) peräisin oleva draft kyseisestä aiheesta jonka varmaan julkaisenkin tässä joskus. Tällä hetkellä elämäni on todella ihanaa ja koen saaneeni valon takaisin vaikkakaan en tiedä mitä elämälläni pidemmällä tähtäimellä haluan tehdä. No ainakin sen tiedän, että uudeksivuodeksi ja tammikuun aluksi haluan ja aion mennä Thaimaahan yeah yeah!

2014/07/03

tj316

Kesä ja kesäkuu starttas kamalassa lakkiaisdarrassa ja Henri da fangurlz_95 suuntas twerkkaus-kuningattaren keikalle. Kyllä vain, Miley Cyrus ja melkein paljaat haarat. Saatoin ehkä twerkata, saatoin ehkä olla twerkkaamatta. Yritin ottaa myös Mileyn kanssa selfiee, mutta en siinä kaikessa tohinassa osannut olla kykenevä tappelemaan teknologian kanssa. Musiikki toimii, ihminen ei niinkään. Positiiviset meiningit jäi kuitenkin mieleen ja tinnitykseltäkin onnistuin välttymään! Swangerz.

tj317

Kokelaasta ylioppilaaksi. Yksi elämäntavoitteistani saavutettu ja elämä oli kovin ihanaa ja mukavaa. Lukemattomista elämäni päivistä lakkiaispäivä on ollut yks parhaimmista ikinä. Toki sen takia, että on saavuttanut jotain mitä ei koskaan aiemmin ole saavuttanut, mutta myös siksi, että olin päivän mulle tärkeiden ihmisten ympäröimänä. Toki ne kaikki tärkeät eivät päässeet ehkä paikan päälle, mutta olivat kovin hengessä kuitenkin mukana. Oli ihanaa jutella, nähdä niin montaa ihanaa kasvoa, syödä, nauraa, nauttia virvokkeita, nauttia vähän lisää virvokkeita... No joo. Lakkiaisyökin oli oikein mainio. Kun joskus kovin myöhään pääsin ryömimään omaan sänkyyn ois tehny mieli vaan pitää lakki päässä. Kiinnyin tohonkin lakkiin. Lakit on kovin kiinnyttäviä.

tj318
Huomenna se päivä sitten koittais jota ei koskaan oikein tajunnut saavuttavansa. Sitten sen vain saavutti. Semi siistii sanoisin. Vaikka väsy oli kova niin ylppäreitä edeltävänä yönä kuitenkin nukuin vain tunnin tai pari.

tj319

Selfie goes two! Ylppärit lähenee ja päivät koostu kovasti siivouksesta. Hattu pelastaa kun ei jaksa laittautua. Vähän naurattaa se kuinka näyttää siltä, että toi hattu ois kasvanu mun päähän. No mutta se on kovin kaunis niin miksipä sitä ei ulkoiluttaisi.

tj320

Muistan tästä päivästä vaan, että kyseessä oli vanhat tutut keskiviikko-pudottelut. Muuta ei pysty muistamaan. Hattu on mun bff.

tj321

Kuten kuvasta näkee, kiinnyin hattuun hyvin äkkiä ja se muhun. Ah ah paras hattu.

tj322

Ostin elämäni ensimmäisen hatun! Mun uus vakiokamu, ihan tosissaan, kunnon lifesaver. Paras hattu.

tj323

BACK IN THE GAME. Päivämäärä tällä kuvalla tais olla 25.5. ja ylppärit lähesty päivä päivältä. Se tuntu sillon hassulta, että kohta ne on. Se tuntuu nyt hassulta, että niistä on jo yli kuukaus. Aika todenteolla osaa juosta.

2014/06/30

tj324

Tästä on yli kuukaus. Sillon mulla oli ihan tosi kivaa. Nyt mulla ei oo niin kivaa, mutta ei se mitään. Kesäkuu hurahti yhdessä hurauksessa vaan ja kohta kesä on jo ohi ja aion ehkä huomenna ryhdistäytyä selfieiden tarinan kanssa sillä saan internetin koneeseeni jopa ehkä toimimaan. Jooh. Nyt viinii ja tuona selfiepäivänä nautin kissaviiniä. Nytkin mulla on kissaviiniä mukana. Voihan kisse. Oivoi. Mmh.

2014/05/30

/selfieitä on tullu otettua kyllä joka päivä, oon vaan ollu tosi laiska niiden postaamisen suhteen. kaikki ajallaan, hyvää kannattaa odottaa/


[#] ennakko-odotukset, oletusten tekeminen [#]

Asioita joiden suhteen oon tajunnu, että muutos on tarpeen. Voisin käyttää sanaa pakko, mutta ei oo pakko ja pakottaminen omaan mieleen. Patistaminen kyllä, pakottaminen ei. Asioiden toivominen on myös vähän liitoksissa noihin kahteen nostettuun elementtiin, mutta toisaalta toivoa ei pidä menettää koska siinä menee sit elämänilokin. Toivolle ei vaan pidä perustaa kovinkaan paljoa, koska jos niin tekee niin mahdollinen pettymys on sit suuri.

Turha muutos on tarpeeton, mutta nää onkin tarpeen. Itseni ja elämän ja muiden eläimien kannalta ja vuoksi.

Maailma on täynnä hienoja juttuja ja asioita ja mahdollisuuksia. Ei pidä jumiutua siihen totuttuun vaan rikkoa vähän rajoja. Hyvän maun rajoja. Seikkailla ja tehdä juttuja joita ei oo vielä tullu tehtyä taikka tuttuja juttuja mutta pienellä lisätwistillä. Twistatakin esimerkiks voi. Kaipaan täysin uusia seikkailuja ja seikkailuja vanhojen kivojen juttujen kanssa. Onneks tulevat pari viikkoo tulee sisältään näitä molempia.

Mainittujen asioiden lisäksi tiedostan muitakin ongelmia (omistan rutkasti ongelmia hahah heheh) jotka kaipaavat ja tarvitsevat muutosta, mutta keino(j)a ei ole vielä tavoitettu. Ehkä vielä joskus. Toivottavasti joskus. En mä kuitenkaan täysin ongelmaton koskaan tule olemaan enkä haluiskaan, koska sit elämä ois hirmusen tasapaksun tylsää ja siinä tilanteessa olisin varmaan sit vihannes hengityskoneessa. Vihanneselämälle ei, ongelmaelämälle ei joten sovellutuksia on käynnissä ja tulossa. Baby steps, baby steps.

2014/05/25

tj325

Perjantai oli päivä, kun lähdin pääsykokeista 45 minuutin jälkeen ja tajusin mitä haluan tehdä elämälläni. Tai ainakin opiskelujen osalta. Ens vuonna toivottavasti aukee opiskelupaikka Helsingin yliopistosta. Kyllä, ens vuonna. Toki jos nyt jollain kummalla onnella opiskelupaikka aukeis niin ilomielin sen ottaisin vastaan, mutta oon skeptisen realistinen. Mutta ens vuonna! Ja syksyllä enemmän tai vähemmän empiiristä tutkimusta. Elämä on tosi kivaa.

tj326

Torstai. Tosi tosi tosi jees päivä. Paljon kivoja ja mahtavia ja kaikenlaisia positiivissävytteisiä päiviä on tämä viikko pitänyt sisällään!

2014/05/23

tj327

Keskiviikko ja hämyinen "ai niin vittu en oo ottanu vielä selfiee" -baariselfie. Oli oikein ihana päivä.

tj328

Tiistai. Oli oikein mainio päivä.

2014/05/20

tj329

Eilisen naamakuva tässä ja nyt koska eilen oli kovin hektistä. Oli pääsykokeet, kuuma, Helsinki-seikkailuja (including Suomenlinna josta kuva on jee), kuuma, kivaa kivaa kivaa ja sit vielä kuuma. Kuumuuden (tai siis auringon) ansiosta kädet, niska ja naama punasenaan mutta eipä se haittaa!

2014/05/19

tj330

Eilinen vuorokausi oli paskaa ihan tosissaan. Vittu saatana perkele. Ei lisättävää.

2014/05/17

tj331

Tässä mun tän illan kaverit. Viinitonkka näkyy taustalla. Tää lonkero on kyllä pahaa, join äsken parempaa. On mulla myös tänään muitakin kamuja! Onneks mulla oli myös muistuttaja tän päivän selfien kanssa, kiitsa hänelle! Oon ihan vitun artsy wnb lol moi, moikka. Kohta naamat. Putoo.

2014/05/16

tj332

Tulin äsken saunasta. Otin äsken selfien. Sain tänään myös tietää varmaksi, että musta tulee ylioppilas ja saan pistää itse ostetun valkomustaisen (eikä mustavalkoisen) lakin päähäni parin viikon päästä. Oikeestaan tasantarkkaan noin kahden viikon, 15 tunnin ja 5 minuutin päästä. Noin.

Ylitin itseni ja vähän myös alitin, mutta eipä sillä väliä sillä se ensisijainen päämäärä on kuitenkin tavoitettu. Laudaturien ja eximioiden sijasta saan cum lauden paperit, mutta ylpeästi todistuksen ja lakin otan vastaan, koska tiiän että nää on munlaiset paperit enkä oikeestaan parempaan pyrkinytkään.

Ala-asteella ajattelin, että joskus kun aika koittaa meen ammattikouluun. Yläasteella päätin, että meen lukioon ja siitä jatkan sitten ammattikorkeakouluun. Lukion aikana päätin, että haen yliopistoon ja sinnehän pelkästään sitten hainkin.

En mä vieläkään oikein osaa opiskella, mutta ei se haittaa. Sekään ei haittaa ettei mulle opiskelupaikka yliopistosta tuu tänä vuonna aukeamaan. Toki maailma on täynnä yllätyksiä, mutta aina kannattaa olla vähän skeptinen ja pessimisti. Realisti ehkä vielä ennemmin, mutta skeptisyys ja pessimismi iskee tällä hetkellä paremmin. Realistisuus pelottaa ja tuntuu olevan ehkä vähän liian hyvissä väleissä optimistisuuden kanssa jota en nyt tue koska pettymyksiä en jaksa (vaikka pessimistinä semmosissa saattaa velloakin, mutta ainakin sillon on jo kaikkeen pahaan varautunu).

Mutta kohta kakkua ja skumppaa, se on varmaa!

2014/05/14

tj334

Aurinko paistaa ja häikäsee, mutta se on ihan muksaa kuiteskin. Silti vähän kaipaan sateita.
PS KERTOKAA JOKU MISTÄ SAAN JONKUN KIVAN HIENON RUSETIN YO-MEININKEIHIN.

tj335

Tänään mennään kahella selfiellä! Ehkä alan taas jopa innostua jaksamisesta näiden naamojen kanssa. Ehkä nää antaa kans anteeks vuorokauden vaihdoksen ja "myöhästymisen". Ostin tänään myös lakin! En kuvassa olevaa vaan toisenmoisen, jossa on enemmän valkoista ja vähän vähemmän mustaa.

Mulla on kuuma ja tunne, että ehkä nää päivät lähtee tästä paranemaan. Tänään oli oikein muksaa ja huomenna (tai siis tänään, keskiviikkona) vissiin ehkäpä saattaa tulla tieto siitä miten suoriuduin itseni haastamisesta pari kuukautta sitten. Tiedossa siis joko ainakin yksi todella hyvä päivä tai vaihtoehtoisesti yksi todella huono päivä. Kyllä te tulette kuulemaan, kumpi se yksi päivä sitten oli.

2014/05/12

tj336

Säälittävä pallo. Kirjaimellisesti kumpaakin.

2014/05/11

tj337

Ei huvittanut. Ei huvita kyl vieläkään.

tj338

Otin selfien eilen kyllä, mutta en vaan jaksanu postata sitä koska oli kaikkee muuta. En nytkään jaksais. Blaah. Vitun elämä, hiton sunnuntai.

2014/05/08


(18:23) Oon maannu meiän olohuoneen lattialla nyt päälle 6 tuntia. Oon mä hakenu jääkaapista lisää mehua ja bootysheikannu minuutin tai pari Shakiraa, mutta enpä oikeestaan oikeesti oo tästä kauheemmin liikkunu.
EDIT: (19:46) Oon täällä lattialla vieläkin, tosin kävin kyllä siirtämässä autoa sateessa. Sit palasin takas latttialle.

Emotionaalisesti mielialat heitelly manalasta Eedeniin ja takasin ja kaikkee siltä väliltä ja tulipa todettua (taas), että Henriä ei pitäis jättää yksin ainoana seuranaan oma pää ja ajatukset tuntia paria pidemmäks aikaa. Tän hetkinen elämäntilanne hajottaa: päivästä toiseen päivät tuntuu turhilta jotka vaan matelee ilman päämäärää, mulla ei ole suunnitelmia, oon tuhoontuomittu pääsykokeiden kanssa ja tuun varmaan olemaan niitä syrjäytyneitä nuoria. Työtkään ei ole kuluttamassa mun päiviä eivätkä oikeestaan tule kuluttamaankaan. Kyllä, osasta näistä (tai varmaan kaikista) voin syyttää vaan itseäni ja omaa laiskuuttani, aikaansaamattomuuttani ja paskamaisuuttani. Kyllä, muutaman tunnin itsehengailun jälkeen tykkään myös velloa itsesäälissä ja ahdistusvitutuksessa. Tähän vielä sivumausteeksi sitten suurenluokan itseinho ja voíla, Henrin arkipäivä on paketissa.

Puolivahingossa mutta -tarkoituksella on päässä tullu pyöriteltyä enemmän tai vähemmän sekä pidemmän ja lyhyemmän aikaa ajatusta välivuodesta. Näillä näkymin se on myös tiedossa, koska kouluun pääsemiseen ei ole uskoa. Kai se toivokin on periaatteessa jo menetetty. Välivuotta en pidä pahana, jos tekee jotain. Käy avoimessa yliopistossa tai kansanopistossa lukemassa jotain, käy töissä, matkustelee (jos rahaa löytyy), toteuttaa itseään ja haaveitaan ja siinä sivussa velvollisuuksia. Jos (ja kun) välivuosi tulee omalle kohdalle, en haluu olla tässä jamassa kun nyt oon. En haluu vaan maata päivästä toiseen ja olla tekemättä mitään. Ylioppilaskirjotuksien aikaan taisin kovasti odottaa tämmöstä aikaa kun vaan voin olla tekemättä mitään, mutta nyt vaihtaisin tän kyllä ilomielin pois. Joo, voisin mä lukea pääsykokeisiin, mutta kun usko ei vaan ole kovin iso sisäänpääsyn kannalta (enkä ees tiiä haluanko vielä kouluun kuitenkaan vaikka toishan se rutiinia). Oon mä yrittäny ottaa itseeni niskasta kiinni, mutta välillä vaan luovuttaja. Luuseri. Huono. Uutta työpaikkaakin yrittänyt etsiä ja hakenut, mutta tuntuu etten vaan osaa. En osaa hakea töitä ja sekin lannistuttaa ja tuhlaan vaan elämääni hu-oh. Olisin ilonen jos joskus koulussa ois ollu mahdollisuus kurssiin "Näin haet töitä!" tai "Rahkeita tulevaisuudesta selviytymiseen: työt, vastuut ja kotityöt", mutta eipä tuommosia varmaan edes järjestetä yhtään missään.

Meneehän se niin, että jos joku on pielessä elämässä niin on kaikki muukin. Ei kenenkään elämässä koskaan kaikki ole mahtavasti, mutta jos joku iso asia heittää vesilintua (koulu/työt, ihmissuhteet, talous jne.) niin vaikuttaahan se muihinkin isoihin elämän osa-alueisiin. Tai sit oma pää yrittää vaan sekottaa muitakin asioita yhden lisäks, koska onhan se vaan niin hitsin kivaa omata ongelmia.

Kovan vuodatuksen jälkeen toivon, että saan otettua itseeni niskasta kiinni. Saan suuntaa elämälle (tai no, valitsen jonkun suunnan tai suuntia ja sovellan ja suunnittelen elämääni sen mukaan) enkä kokis päivästä toiseen alakuloisuutta. Toinen nimeni on ongelma eikä se mikskään muutu, mutta jos voisin vaan olla vähän vähemmän ongelma ja vähän enemmän Henri? Kolmas nimi swag on olevinaan neutraali.

tj340

Vaikka tää pääsykoekirja onkin tosi mielenkiintonen niin en vaan jaksa lukea. Mutta kaipa se ois vähän niin kun pakko, että pääsis tässä elämässä eteenpäinkin. Kaikkee pitäis tehä, kaikkee. Näytänpäs taas kovin pyöreäposkiselta vauvalta lol.

2014/05/06

tj342

Näytänpäs semisti albiinolta tai jotain. Semi kuolleelta albiinorotalta jooh. Eilen raahasin itseni maalle, vietin tänään 4 tuntia metsässä ja pakenin takas kotiin ja sivistyksen pariin. On toi ajaminenkin kyllä melkosen raskasta, vaikka penkkiurheilusta voisi kai puhua. Voisin nukkua vaikka viikon.

2014/05/05

2014/05/04

tj344

Pää on ihan sekasin kaikesta. Tai ei kaikesta, mutta tulevaisuudesta ja on periaatteessa melkein kaikki. Haluanko kouluun, kumpaan kouluista johon oon hakenut, jos haluan pitäis varmaan lukea mutta en oo varma mitä halua, matkustelu ois tosi jees, ihmisten kanssa ois kiva olla, työtkin ois kivasta. Haluan elää. Elää niin kovin, mutta oon vähän tyhjän päällä nyt. Tai en sellai, on mulla vaihtoehtoja. Pitäis vaan uskaltaa tehdä päätöksiä ja ottaa askeleita johonkin suuntaan tai suuntiin. Halleluja. Elämä on pelottava juttu. Monien osien summa, sitähän se taitaa olla.

Ostin tänään ylppäripuvun. Sekin ahdisti. Päätökset on karmeita juttuja, jotka kylläkin liikuttaa elämää edespäin, mutta silti. Yök.


VIINISELFIE. 3 LITRAA. HYVÄÄ VIINII.

2014/05/03

tj345

Nää kaks kuvaa kuvastaa mun tätä päivää. Toisessa poden suurta väsymystä fyysisesti ja toisessa suurta iloa ja onnellisuutta henkisesti. Näistä on Henri tänään tehty. Idässä on ihmettä. Ihmeitä. Ihmeellistä.

2014/05/02

tj347 +/- tj346
Oon huono ja en eilen muistanu ottaa naamakuvaa. Tai muistin kun olin sängyssä, mutta uni tuli silmään ennen kun jaksoin liikuttaa kättäni puhelimen luo. Kaksi samaa selfietä kahdella erilaisella, kovin ihanalla iPhone-muokkauksella siis. Ehkä vielä yks tänään lisäks! Ehkä. Täysin uus selfie siis. Oon vähän nolo yolo ja epäswag tai sit just yolo todellakin ja superswag elämänsä vauhdissa.

2014/04/30

tj348

Vappuselfie Lappeenrannasta! Selvänä mennään (ainakin vielä, saa nähä mitä tulee tapahtumaan!) Yoloswag.

2014/04/29

tj349

Väsyttää väsyttää väsyttää väsyttää väsyttää. Miten voi vaan väsyttää? Ei ees kyl sellai mut sit kuiteskin. Oon vain väsynyt kasa. Kasa-Henri.

2014/04/27

tj351

Näytän melkein yhtä nyrpistyneeltä niin kuin jotkut lapset (tai ihmiset yleensä) valokuvissa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Vähäsen. Suupielet vielä alas ja ehkä vielä kurjempi ilme. Syy miks siltä näytän on häikäisy. Ihana aurinko lämmitti tänään taas (tai ainakin yritti, puolet ajasta se oli pilvessä ja jäädyin melkein kalikaks taas vaikka lukemisen lisäks toinen ajatus oli vähän ruskettaa itseään puolivahingossa mutta eheiiiii).  Mutta nyt ajattelin yrittää ottaa vähän itseeni niskasta pääsykokeiden suhteen. Parempihan se on myöhään kun ei ollenkaan.

Huomenna inssi ja mulla on nyrpeän inhottava ilme nyt mun kasvoilla. Koska jännitys vaikka osaankin ajaa, pelkään vaan kaikkia yllätyksiä joita liikenteessä liikkuu. Huomenna toivottavasti kivi vierähtää sydämeltä ja pala lähtee kurkusta! Hyvällä tavalla. Voi kuumotus ja kuolema.

2014/04/26

tj352

Meitsie kamujen kaa jotka laitoin osallistumaan siihen salaa (myöhäinen iltapäiväaurinko paisto ja lämmitti ihanasti mieltä ja nassua ai että!) ja vieressä sama nassu, tosin nassun alainen alue lisävuorattu villapaidalla ja sadetakilla koska auringon laskeuduttua tulee kylmä. Tosi kylmä. Mun kädet oli taas ihan violetit kun pääsin kotiin heh #gottalovehuonoääreisverenkierto.

Jos vääntäisin yhteisselfieistä sanan niin kumpi olis sitten järkevämpi; kamutie vai kamutsie. Vai kamue? Keskimmäinen on helpoimmin ehkä miellettävä, mutta ei se kuitenkaan periaatteessa tarvitse yli määräistä s-kirjainta? Selfie eikä selfsie. Sie sie sie. Mmhmhhhmhmmhhm. Oon pohtinu tätä koko viikon, oikeesti.

tj353


Väsyttää väsyttää väsyttää. Oli loppujen lopuks sopivan muksa päivä vaikka alkokin miten alko. Miumau.

2014/04/25

 tj354

Tänään väsytti. Nyt väsyttää. Mun piti mennä viimestään klo 23 nukkumaan. Olin ennen kymmentä sängyssäkin. Silti olen hereillä. Ja taas myöhässä. Mutta ei se mitään, ei kaikki mee aina ihan suunnitellusti! Siitä kiitän elämää ja maailmaa, paljon. Mahtavia juttuja kyseessä. Mau.

2014/04/24

tj355

Eilen ette saaneet naamaa koska ensin olin laiska and then something came up. Henrin hereillä olemis vuorokausi ei oo kuitenkaan vielä päättynyt, joten kyseessä tän hereillä olemis päivän nassu. Aurinko häikäs, mutta se oli kivaa koska se lämmitti samalla kivasti. Koska kivaa.

2014/04/22

tj356

Fläp suoraan kasvoille. Kai sitä pitäis olla nukkumassa. Aikaset herätykset ei oo se juttu jos ei oo menny aikasin nukkumaan. Vois alkaa harrastaan aikasia yöunia ja aikasia aamuja. Vois olla järkevää kaikinpuolin. Vois olla järkevä.