2013/12/11


Internet on hassu paikka. 4 vuotta sitten saatoin kirjottaa blogia ja kukaan ei lukenu sitä koska kaikki oli IRC-Galleriassa ja Facebook alko kans oleen kova juttu. Sit tuli blogivyöry ja kaikki halus kirjottaa niiden "täydellisestä" kiiltokuva elämästä luullen että ovat blogia kirjoittaessaan jotenki cooleja tms. Nyt suurin osa on kuollu, jotkut sinnittelee elossa. Harvoilla viekään menee huonosti vaan "täydellinen" perhoselämä jatkuu. Vähän on ehkä vivahteita jostain että kuinka elämä on hiukan kurjaa, mutta sitten kumotaan se pieni negatiivisuus sillä, että sanotaan "MUTTA KYLLÄ TÄÄ TÄSTÄ KAIKKI KÄÄNTYY AINA HYVÄKS". Yeah right.

Oon kirjottanu tästä myös jo 12.11.2013 jotain, mutta se ei oo koskaan vielä päässy näkemään päivänvaloa:
"Mihin on kadonneet liibalaaba -blogit? Kyseisellä termillä tarkoitan, että blogi on täynnä vaan liirumlaarumia, kuten esim. "Mun elämässä on kaikki hyvin. Tein tänään vähän torttuja ja sit tein läksyt ja katoin telsuu. Vähän on rankka ajanjakso nyt käynnissä mun elämässä, mutta kyl kaikki on kyllä ihan okei. Vähän oon väsynyt."" Joo toki ymmärrän ettei sitä mielellään jaa, jos vaikka kotona ei mee hyvin tai tyttöystävä petti jne. jne. mutta urgh. Ihmiset on uteliaita sikoja, kaikkia kiinnostaa ennemmin draama kuin se kuinka upeeta oli syödä päivällinen tyty-yden kanssa.

3 vuotta taaksepäin muistan kun kirjotin jotain ihastumisesta ja rakastumisesta ja ties mistä lässynläästä. Ei siinä mitään, sillä hetkellä mun elämässä kaikki oli hyvin. Pointtina se, että jotkut kyllä joo luki niitä tekstejä, mutta ei läheskään kovin moni koska porukka ei ollu vielä niin sosiaalisen median sisällä eikä kyllä kyseistä sanaa ees viljelty niin paljon mitä nykypäivänä. Jos siis nykyään kirjottaisin jostain henkilöstä nimee käyttämättä, ennemmin tai myöhemmin asianomainen henkilö tulis tietoseks siitä, että hänestä on kirjotettu.*

Kuinka sallittua toisesta nimettömästi kirjoittelu siis on? Sillä saattaa yllättää toisen, saada sille hyvän mielen tai päinvastasesti huonon mielen, saattaa tehä ehkä kunnianloukkauksenkin mutta vain nimee käyttämättä. Jos lakia mietitään, niin se on vissiin ihan fine jos henkilö ei periaatteessa tunnistettavissa. Ettei käytä nimee tai julkase kuvaa tai jotain. Ehkä? Mutta sit näin ajatuksen kantilta ehkä vähän kimurantimpi juttu. Toki jos kirjottaa positiivisia jostain henkilöstä niin sit kaikki on vaan "happy happy joy joy" mutta jotenkin negatiivisuutta kammoksutaan ja pidetään kauheen huonona asiana. Halutaan että kaikkialla vallitsis vaan rauha ja että kaikkien ois aina hyvä olla. Sori, mut maailma ei vaan yksinkertasesti toimi niin. Täällä tulee aina oleen negatiivisuutta ja jotkut asiat huonosti, jos ei julkisesti niin sit kaikki hautoo sen sisälleen ja siitä tulee tabu. Hauskaa? En usko. Hyvä juttu? Ei sitäkään.

Mutta jos mun elämästä puhutaan, niin mulla menee hyvin.  Kuulostan kiiltokuvaperhoselta, mutta ihan tosissaan elämä on tosi jees. Saattaa mulla ehkä olla pari pienemmän puoleista problematiikkaa tässä näin, mutta niistä jätän puhumatta (ainakin vielä) koska oon ujo ja nolo burgeri ja oon altistunu sille, ettei kaikkia asioita vaan kerrota. Lisäks *kohta vaikuttaa asioihin koska haluun ehkä sanoo asiat ite ensin suoraan? Tosin koska oon heikko niin saatoin jo ehkä johkin bittiavaruuden osaan jotain selitellä. Ohohups. Nyt kuitenkin ainakin hetken vielä burgeroin ja oon hiljaa. Mutta kivoja juttuja, vaikka ite niihin liittyen luon ongelmia. Voisin jopa sanoo että niin kivoja juttuja, että joka päivä on omalla tavallaan älyttömän mahtava. Tästä sit ehkä joskus lisää.

Sayonara sano mummo maalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti